Raija Hentmanin retkiruokakurssi 20.10.2007

Luin Vantaan Latu ry:n alkusyksyn jäsenlehdestä, että lauantaina lokakuun 20.10.2007 olisi meillä jäsenillä mahdollisuus osallistua tunnetun retkiruokagurun, Raija Hentmanin emännöimälle retkiruokakurssille. Aihe kiinnosti minua, sillä vaikka kuuluunkin Retkiremmin tiskipartioon, olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka alan asiantuntija hoitaa hommat ja voisihan sieltä saada hyviä vinkkejä tulevien reissujemme ruokalistojen suunnittelua silmälläpitäen.

Kurssipäivä koitti ja ajelin aurinkoisen kirpeänä syysaamuna Vantaan Ladun majalle Vantaan Sotunkiin, missä Raija Hentman jakoi meidät parin hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annettiin tehtäväksi valmistaa annettujen reseptien ja raaka-aineiden pohjalta erilaisia etu- ja jälkiruokia. Raija oli huolehtinut etukäteen ruokien kuivatukset ja annoksiin pussitukset. Meidän tehtäväksemme jäi panna ne turpoamaan ja toimia tämän jälkeen annettujen ohjeiden mukaan.

Minun ja työparini tehtävänä oli valmistaa pääruoaksi kasvispitsaa. Kun ruoat olivat valmiita, kävimme kaikki maistelemassa muiden valmistamia liha- ja kasvisruokia sekä keittoja. Hyvältähän ne ulkona maistuivat, varsinkin se meidän pitsamme. Päätinkin, että seuraavalla reissulla Retkiremmin jokin lounas tai päivällinen koostuisi paikan päällä paistetusta kunnon jauhelihapitsasta.

Nuotiotulilla saimme Raijalta myös tärkeää ravintotietoutta. Esim. pelkät hiilihydraatit eivät riitä pitämään kulkijaa lämpimänä tauoilla ja leirissä, vaan siihen tarvitaan rasvaa. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että pitäisi joka tauolla lusikoida meijerivoita napaansa. Eläinkunnan tuotteiden lisäksi rasvoja saa myös kasvikunnan tuotteista kuten linsseistä ja pähkinöistä. No rusinapähkinäseoshan on Retkiremmille tuttua, kuten myös erilaiset metukat ja levitteet. Alkuaikojen reissujen Lapin Lihan puolen metrin pituiset tosi rasvaiset metukkapötköt on kyllä korvattu nykyään monipuolisemmilla ja vähemmän rasvaisilla vaihtoehdoilla.

Raija antoi meille myös tärkeitä asiantuntijaneuvoja oikean pukeutumisen tärkeydestä. Aina ei kaupasta löydy valmiita ratkaisuja tarpeeseen ja sen vuoksi Raijakin oli tehnyt itselleen mm. päässään olevan huivin. On hyvin tärkeää suojata myös ranteet, sillä sieltä se kylmä hiipii monesti salakavalasti “sisään”.

Nuotiopiirissämme käsiteltiin paljon muitakin tärkeitä, niin syömiseen kuin yleensä retkeilyyn ja vaeltamiseen liittyviä asioita. Lopuksi Raija esitteli ruokakuivurin, jonka ominaisuudet ja hinta olivat hänen mielestään kohdallaan. Laite olikin aika ketterän oloinen “palapeli”, mutta aika isokokoinen sopiakseen meidän keittiön tiskipöydälle. Ominaisuuksiltaan se on varmasti kuitenkin parempi kuin minun ABC:ni. Siitä huolimatta pysyn vanhassa, sillä uskon, että sillä saa harjoittelulla ja “hienosäädöllä” vieläkin parempia tuloksia, vaikkei tähänastisetkaan ole menneet kauheasti pieleen ;-) .

Tilaisuuteen varatut kuusi tuntia kuluivat todella nopeasti ja oli tullut aika kiittää Reija Hentmania, puheenjohtajaamme Pirjo Hyväristä ja kaikkia Vantaan latulaisia mielenkiintoisesta päivästä.

Vantaalla 5.1.2008 Eero